Iida Laurila Schuman-blogissa: ”Miksi vain noin 10 prosenttia nuorista äänesti viime europarlamenttivaaleissa?”

Kansalaisjärjestöissä valmistellaan jo täydellä vauhdilla ensi vuotta. Luvassa on vähintään kahdet vaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Osa järjestöistä onkin pitänyt sidosryhmätilaisuuksia, joissa he esittelevät ensi eduskuntavaalitavoitteensa tavoitteenaan saada ne tulevaan hallitusohjelmaan.

EU:n puheenjohtajuuskausi oli saamassa yllätyskäänteen, kun Romanian presidentti Klaus Iohannis ilmoitti, ettei Romanian hallitus ole kykeneväinen ottamaan vastaan kapulaa EU:n puheenjohtajuuskaudesta Itävallalta. Romanian eurooppaministeri Victor Negrescu erosi tehtävistään juuri samaisella viikolla. Sisäisestä kaaoksesta huolimatta Romania ei ole virallisesti pyytänyt puheenjohtajuuskautensa siirtämistä. Romanian jälkeen kiertävän puheenjohtajuuden kapulan ottajana olisi Suomi.

Ajoituksen siirtäminen ei olisi uutta, mutta epätavallista. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi osuisi ilman siirtelyjä juuri uuden komission aloittamisaikaan, jolloin on otollinen hetki pitää esillä tärkeitä aiheita. Euroopan unionilla on mahdollisuus profiloitua arvojensa näkyväksi edustajaksi ja asettua johtavaan asemaan ilmastonmuutoksen torjujana.

Suomesta Euroopan parlamenttiin on perinteisesti lähtenyt ehdolle korkeasti meritoituneita poliitikkoja, entisiä ministereitä ja jopa pääministeri. Valtakunnallisesti tunnettuna kasvona valtakunnallinen kampanja ei ole yhtä iso haaste. Lisäksi puolueille on mieluista panostaa mahdollisimman varmaan ehdokkaaseen, kun paikkoja on jaossa vähän.

Kuitenkin samaan aikaan ihmetellään nuorten matalaa äänestysprosenttia, joka jäi vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa noin 10 prosenttiin. Allianssi kysyi vuoden 2018 syyskuussa 15-19-vuotiailta miten ja missä vaaleissa he äänestäisivät, jos vaalit olisivat nyt. Vain 29% vastasi ehdottomasti kyllä kysyttäessä aiotko äänestää europarlamenttivaaleissa. Eurooppanuorten tammikuussa 2018 teettämän tutkimuksen mukaan 18-29-vuotiaista suomalaisista nuorista 89% kokee olevansa Euroopan unionin kansalainen. Näkisin mielelläni ensi vaaleissa näiden tutkimusten välillä korrelaatiota.

Eurovaalit osuvat vain noin kuukausi eduskuntavaalien jälkeen. Sisäpolitiikassa kuhinaa riittää, sotea ei saadakaan maaliin, maakuntavaalit siirtyivät jälleen ja sosiaaliturvauudistus odottaa listassa seuraavaksi. Eurooppa-liikkeellä on kaikki työ varmistaa, että myös EU:sta puhutaan vaalipaneeleissa ja että kaikki puhe pohjautuu faktaan eikä populismi vie tilaa asiapohjaiselta keskustelulta. Miten tämä kaikki tehdään? Yhdessä. Ei voi olla keskusteluja tulevaisuuden Euroopan unionista ilman nuoria, jotka olevat tulevaisuuden tekijät. Luotetaan nuoriin osaajiin ja asiantuntijoihin.

Allianssin tutkimuksessa kysyttiin myös mikä saisi nuoren äänestämään ja mediasta. Vaihtoehdoista korostui 75%:lla mahdollisuus vaikuttaa tärkeään yhteiskunnalliseen kysymykseen. Samalla vain 13% oli samaa mieltä väitteestä, että vaalikeskustelujen aiheet ovat helposti ymmärrettävissä. Pelkästään lause ”äänestäminen on tärkeää” ei riitä. Toimijoiden on pystyttävä kertomaan mihin äänestämisellä voi vaikuttaa. Pysäytetäänkö ilmastonmuutos? Suunnataanko enemmän varjoja yhteiseen puolustukseen?

Lopuksi haluaisin esittää toiveen puolueille. Asettakaa nuoria ehdokkaita. Tukekaa nuoria ehdokkaita. Nuoret tavoittavat tässä digitalisaation ja sosiaalisen median ajassa parhaiten toisen nuoren. Tietotulvan vyöryessä kaikkialta ihmiset uskovat luotettavaa lähdettä. Nuorille on uskottavampaa, kun nuori kertoo omin sanoin mihin äänestämisellä voi vaikuttaa kuin että eläkeikää lähestyvä setä kertoo omia muistojaan EU:hun liittymisestä. Kaikkia tarvitaan, EU on kaikkien asia, mutta tarvitaan toimia, jottei 10% äänestysprosentti nuorten kohdalla toistu.


Schuman-blogaaja Iida Laurila on Turun Eurooppanuorten puheenjohtaja.

Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.