Virallinen Unkari uhriuttaa itsensä
”Tuntuuko, että maailma on usein sinua vastaan? Kiusattiinko sinua koulussa ja nyt aikuisena työpaikalla? Uskotko, että suurin osa ihmisistä on sinua vastaan ja tuntemattomilla ihmisillä on pääsääntöisestä pahat aikeet? Oletko kateellinen ystävillesi? Koetko itsesi väärin ymmärretyksi?…”
Nämä tuntemattoman bloggaajan sanat Havahtuminen–sivustolla pari vuotta sitten sopivat moneen tilanteeseen. Tässä niitä käytetään nyky-Unkarin ja sen pääministeri Viktor Orbánin politiikan arvioimiseen.Väitän, että sanat kertovat Orbánin puolueen harjoittamasta Eurooppa-politiikasta, jossa pääsääntöisesti vika on peilissä tai vähintäänkin Brysselissä.
Tuorein esimerkki uhriutumisesta on Unkarin vastaus Euroopan komissiolle Keskieurooppalaista yliopistoa (CEU) koskevassa kiistassa.
Huhtikuussa EU-komissio antoi Unkarille kuukauden aikaa vastata Unkarin parlamentin pikakäsittelyllä muuttamaan lakiin, jolla vähintäänkin vaikeutetaan CEU-yliopiston toimintaa, ellei peräti lakkauteta sitä kokonaan.
Unkarin hallituksen mukaan ongelmia ei kuitenkaan ole ja ettei Brysselin hysterian edessä kannata perääntyä. Unkarin hallituksen edustajan mukaan miljardööri ja yliopiston perustaja George (György) Soros on vain onnistunut lobbaamaan omia poliittisia tavoitteitaan hyvin.
Unkaria seuraavalle tässä ei ole mitään uutta. Jo vuosia Unkarin hallitsevan Fidesz-puolueen edustajat ovat väittäneet, että EU-Unkaria potkitaan päähän eikä heidän ratkaisujaan ymmärretä. Kritiikin mukaan lännessä ei ymmärretä, kuinka suuri ja loistava historia Unkarilla on. Unkarin näkemyksen mukaan ”länsi” ei ”tajua”, että unkarilaiset ovat taistelleet Euroopan puolesta jo vuosisatojen ajan.
Unkarin demokratia heikentynyt
Edelleen Orbánin Unkarissa arvioidaan olevan toimiva enemmistödemokratia. Ongelmien katsotaan olevan kosmopoliittisen Brysselin ja länsimaisen vasemmiston uhkakuvia.
Minua esitetyt väitteet ovat askarruttaneet siinä määrin, että olen joutunut kirjoittamaan aiheesta kirjan. Demokratia, jossa enemmistö vie kaiken ja muuttaa koko pelin sääntöjä, kun on vähintäänkin kyseenalainen.
Brittiläinen The Economist aloitti vuonna 2006 demokratia-indeksin mittaamisen, jonka mukaan Aasiassa on tapahtunut edistystä, kun taas Itä-Eurooppa on taantunut eniten. EU:ssa Eräsyksi suurimmista pudottajista EU:ssa on juuri Unkari, jonka demokratiakäyrä on laskenut jatkuvasti. Mittauksessa mukana olevista 11 EU-jäsenmaasta yksikään ei kuitenkaan yllä täyden demokratian tasolle.
EU:n ja EPP:n mahdollisuudet vaikuttaa
Euroopan kansanpuolue (EPP) on pannut toiveensa siihen, että integrointi maltillistaisi Orbánia. Euroopan äärioikeistoa tutkineen Cas Mudden mukaan näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
Fidesz on syleillyt äärioikeistoa niin, että Jobbik valittaa hallituksen toteuttavan sen politiikkaa. Jobbik ei Kreikan Kultaisen aamunkoiton kanssa mahtunut mukaan edes Euroopan äärioikeiston EU-puolueeseen.
Unkarissa kyse ei ole apupuolueesta, vaan päähallituspuolueen muutoksesta. Siinä missä vihreät vihersivät myös muita puolueita 1980-luvulla, valtavirtaistuvat populistiset teemat nyt yli puoluerajojen.
Toistaiseksi ulostulot ovat olleet yksittäisiä. Huomiota sai esimerkiksi se, kuinka Jean-Claude Juncker nimitti Orbánia diktaattoriksi.
Usein on todettu, että EU:lla ei oikein ole keinoja painostaa unionissa jo olevia jäsenmaita. Tukien poistaminen ja äänioikeuden vieminen ovat silloin tällöin olleet esillä. Pakotteista on olemassa huonoja kokemuksia Itävalta-boikotista lähtien. Sen sijaan eurososialistit asettivat slovakialaisen veljespuolueensa pannaan, kun se vuonna 2006 muodosti hallituksen slovakkinationalistien kanssa.
Unkarin boikotoimisen sijaan pitäisikin keskustella Fidesz-boikotin eduista ja haitoista. Fideszin irrottaminen EPP:n keskustaoikeistolaisten puolueiden ryhmästä ei olisi uutta. Tuskin kukaan muistaa enää, että puolue on jo kerran muuttanut leiriä, kun se vuonna 2000 erosi liberaaleista.Toinen painostuskeino on raha. Unkari on ollut unionin avustusten suurin nettosaaja henkeä kohden laskettuna.
Voin yhtyä alussa lainaamani bloggaajan näkemykseen: Uhriutuminen on selviytymismekanismi vaikeista tapahtumista. Mutta jonkin ajan jälkeen se on myös juuttumista menneisyyteen, jossa kaikki ”paha” tulee ulkopuolelta. Tässä erityisesti populisteilla on oppimista.
Dosentti Heino Nyyssönen opettaa valtio-oppia Turun yliopistossa. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja ”Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus” (Atena 2017).
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.