Viimeisen kuukauden aikana on muistettu kahta edesmennyttä eurooppalaista valtiomiestä ja vakaumuksellista EU:n kannattajaa. Helatorstaina siunattiin valtiollisin menoin 12.5.2017 kuollut presidentti Mauno Koivisto ja ensi lauantaina järjestetään Euroopan parlamentin rakennuksessa Strasbourgissa 16.6.2017 kuolleen Saksan liittokansleri Helmut Kohlin muistotilaisuus.
Koiviston elämäntyö ja merkitys Suomen johdattamisessa EU-jäsenyyteen tuotiin esille monipuolisesti Suomessa ja myös kansainvälisessä mediassa. Kohlin muistotilaisuudessa puhuvat EU:n ja sen keskeisten jäsenmaiden johtajat tulevat muistamaan Kohlia niin Saksan uudelleen yhdistymisen kuin Euroopan yhdentymisen voimahahmona. Samaan aikaan on naapurimaamme Viro käynnistämässä 1.7.2017 ensimmäistä kertaa EU-puheenjohtajuutensa ohjelmallaan, jonka mottoa Unity through Balance ja tavoitteita voimme ainakin me suomalaiset tukea lämpimästi.
Tänään on paikallaan muistaa myös 131 vuotta sitten eli 29.6.1886 syntynyttä Euroopan integraatiokehityksen perustajiin lukeutuvaa Robert Schumania, joka nimeään kantavassa julistuksessa 9.5.1950 visioi yhdentyneen Euroopan tavoitteet. Hän kiteytti ne seuraavasti: ”Eurooppaa ei rakennetta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuu”.
Ison-Britannian eroon valmistautuva ja tulevaisuuttaan rakentava Euroopan unioni kaipaa Schumanin, Koiviston ja Kohlin kaltaisia johtajia ja visionäärejä. Emmanuel Macronin ja hänen Tasavalta liikkeellä -puolueensa ilmiömäinen voittokulku Ranskan vaaleissa on ollut omiaan nostamaan odotuksia – ja ehkä pelkojakin – unionin perustajamaiden Ranskan ja Saksan entistä vahvemmasta johtajuudesta. Liittokansleri Angela Merkelin ja hänen kristillisdemokraattisen puoleensa vaalivoitto syyskuun liittopäivävaaleissa antaisi tälle lisäpontta.
Myös Suomessa on peräänkuulutettu uudenlaista EU-aktiivisuutta. Sitä pääministeri Juha Sipilä halusikin osoittaa tavatessaan Merkelin Berliinissä viime keskiviikkona EU-huippukokouksen alla, jolloin hän nosti esille myös Suomelle tärkeän rakenteellisen puolustusyhteistyön syventämisen (ks. myös Schuman-seuran jäsenen Juha Pyykösen alioartikkeli ”Realismia puolustuspuheeseen”, Turun Sanomat 22.6.2017). Pääministeri Sipilälle osallistuminen Brysselin Eurooppa-neuvoston hyvissä tunnelmissa sujuneeseen kokoukseen oli varmasti mieluisempaa kuin kotimaisen SOTE-lainvalmistelun kriisin kommentointi.
Viime viikonlopun EU-huippukokouksessa voitiin viime vuosien toistuvan kriisien hallinnan sijasta käsitellä konkreettisia unionin kehittämiseen liittyviä teemoja kuten ulkoinen turvallisuus ja puolustus sekä digitaaliset sisämarkkinat. Viime mainittu on EU-puheenjohtajuuden heinäkuun alussa aloittavalle Virolle mieluinen aihe. Samaan aikaan kun komissio ja EU-27 maat pyrkivät esiintymään yhtenäisinä valmistautuessaan kesäkuun puolivälissä virallisesti käynnistyneisiin Brexit-neuvotteluihin, nostetaan myönteisiä EU-uutisia nyt mielellään esille muutenkin.
Sellaisia ovat 15.6.2017 voimaan tulleet roaming- eli verkkovierailumaksuja koskevat EU-säädökset, joiden mukaisesti kotimaanhintaiset verkkovierailut eli ”Roam like at home” on tarkoitettu EU:n kansalaisille, jotka matkustavat toiseen EU-maahan asuin-, työskentely- tai opiskelupaikkansa ulkopuolelle. Komission saama vahva mandaatti sekä niihin liittyvä vaatimus EU-kansalaisten etujen turvaamisesta Brexit-neuvotteluissa on myös yhdentänyt EU-rivejä. Samalla vahvistetaan myös käsitystä kansalaisten etuja ajavasta ja pragmaattisesta unionista.
Komission maaliskuisessa Valkoisessa kirjassa EU:n tulevaisuudesta esittämät vaihtoehtoiset skenaariot olivat: 1) jatketaan entiseen tapaan, 2) sisämarkkinat etusijalle, 3) halukkaat tekevät enemmän yhdessä, 4) tehdään vähemmän mutta tehokkaammin ja 5) tehdään paljon enemmän yhdessä.
Näistä näyttäisi kolmosvaihtoehto nousevan usein esille puheissa, joskin keskustelu tulee varmasti jatkumaan aina 2019 Euroopan parlamentin vaaleihin asti. Samaan aikaan ollaan kuitenkin jo etenemässä unionin turvallisuuden vahvistamisen ja puolustusyhteistyön tiivistämisen sekä ehkä myös presidentti Macronin ajaman EU:n finanssipoliittisen roolin laajentamisen tiellä. Suomen ja suomalaisten on syytä osallistua aktiivisesti tähän pohdintaan ja prosessiin.
Jo 16 vuoden ajan toiminut Schuman -seura on osallistunut Euroopan ja sen integraatiokehityksen sekä Euroopan unionin tilan ja kehityksen pohdintaan ja siitä käytävään kansalliseen ja eurooppalaiseen keskusteluun monin eri tavoin.
Seuran vuosittaiset Eurooppa-tiedotushankkeet ovat kytkeytyneet ajankohtaiseen tilanteeseen ja esimerkiksi Euroopan teemavuosiin. Tämänvuotisen tiedotushankkeemme teema on ”Näkökulmia Euroopan nykyhaasteisiin ja tulevaisuuteen”. Yhteistyö yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa on ollut keskeisenä toimintamuotona, ja se on tärkeää myös valtaosin vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan rahoituksen näkökulmasta. Olemme vuoden 2017 alkupuolella myös uudistaneet kotisivumme ja aloittaneet uuden englanninkielisen Schuman Papers – julkaisusarjan.
Tavoitteenamme on uusin toimintamuodoin ja tavoin nostaa seuran tunnettavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tulevan syksyn aikana tulemme järjestämään itse ja olemaan mukana järjestämässä yhdessä kumppaneidemme kanssa perinteisiä tapahtumia sekä päivitämme suosittua EU ja käyrät kurkut -julkaisuamme. Samalla uudistamme myös toimintaamme ja pyrimme laajentamaan yhteistyöverkostoamme. Kutsumme mukaan seuran toimintaan, sen jäseniksi tai yhteistyökumppaneiksi, kaikki avoimesta Eurooppa-keskustelusta ja Euroopan integraation kehityksestä kiinnostuneet.
Suomen taloudellisen kehityksen näkymät ovat nyt suotuisammat kuin moniin vuosiin. Etenkin Varsinais-Suomessa on koettu Euroopan integraatiokehityksen hyödyt konkreettisesti sekä Meyerin telakan että Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon jopa räjähdysmäisessä kasvussa. Digitalisaatio tuo Suomelle ja sen teknologiateollisuudelle jatkuvasti lisää uusia kasvumahdollisuuksia, joita on pyrittävä tukemaan myös koulutus- ja tutkimustoiminnan tukemisella.
Viron aloittaessa heinäkuun alussa ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajamaan puolivuotiskautensa, on myös Suomella mahdollisuus tukea mm. digitalisaatiossa edelläkävijänä tunnetun naapurimaansa ajamia tavoitteita ja yhteistyössä viedä eteenpäin myös Itämeren alueen kannalta keskeisiä tavoitteita. Viron hallituksen 29.6.2017 hyväksymä puheenjohtajuusohjelma nostaa esille seuraavat puheenjohtajuuden Unity through Balance -mottoa tukevat tavoitteet:
- Avoin ja innovatiivinen eurooppalainen talous
- Turvallinen Eurooppa
- Digitaalinen Eurooppa ja tiedon vapaa liikkuminen
- Kaiken kattava ja ympäristöä säästävä Eurooppa
Schuman -seura toivottaa menestystä puheenjohtajuutensa aloittavalle Virolle, Euroopalle, EU:lle ja Suomelle sekä taloudellisessa myötätuulessa porskuttavalle Varsinais-Suomelle.
Samalla se haluaa muistaa Schumanin, Kohlin ja Koiviston kaltaisia integraation isiä ja rakentajia sekä välittää heidän perintöään nykypolville. Omalla panoksellaan Schuman -seura pyrkii tukemaan Euroopan integraation kehitystä tavalla, joka palvelee meitä kaikkia eurooppalaisia, Suomen Eurooppa-politiikan kehitystä sekä tukee Euroopan unionin asemaa johtavana kansainvälisenä toimijana.
Kirjoittaja Ossi Tuusvuori on Schuman-seuran puheenjohtaja.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.