Puheenjohtajan blogi: Puhutaan Euroopan tulevaisuudesta!

Toisen kerran järjestettävä Turun Eurooppa-foorumi tarjoaa muutaman seuraavan päivän aikana eli 29.-31.8.2019, mahdollisuuden kuunnella ja keskustella Eurooppa-teemoista. Tilaisuuteen kannattaa tarttua, etenkin kun kevään eurovaalien jälkeen media näyttää palanneen normaalitilaan, jossa Eurooppa- ja EU-teemat loistavat pitkälti poissaolollaan. Euroopasta pitäisi kuitenkin puhua paljon, koska Eurooppa on myös Suomen tärkein toimintaympäristö.

Kevään eurovaalien kohdalla puhuttiin historiallisen tärkeistä vaaleista, millä varmasti osaltaan haluttiin nostaa kansalaisten kiinnostusta vaaleja kohtaan. Toisaalta vaalien agendalla oli myös aidosti isoja kysymyksiä kuten maahanmuutto, ilmastonmuutos tai globaalin maailmanjärjestyksen murros, joiden ratkaisemisessa yksittäisen kansallisvaltion voimavarat on äkkiä kulutettu.

Samalla on ilmeistä, että nämä isot kysymykset myös jakavat yhteiskuntia osin vanhojen, osin uusien jakolinjojen kautta. Globalisaatio esimerkiksi luo uusia mahdollisuuksia ihmisille, joille kansainvälisyys on elämäntapa ja osa identiteettiä. Samalla globalisaatio kuitenkin voimistaa todellista tai miellettyä syrjäytymistä heissä, jotka kokevat globalisaation negatiivisia puolia tai jotka eivät pysty tai halua olla mukana kansainvälisessä kilpailussa. Olisikin hyvä pitää mielessä, että vaikka kansainvälistyminen on merkinnyt myös avautumista ja vapauden lisääntymistä, vapauden lisääntyminen voi johtaa myös epätasa-arvon lisääntymiseen.

Eurooppa on viimeiset vuodet elänyt voimistuvan polarisaation noidankehässä, joka polarisaatio näkyy myös keskusteluilmapiirin muuttumisena yhä kärkevämmäksi. On toki hyvä, jos Eurooppa herättää keskustelua, mutta samalla pitäisi muistaa, ettei äänen korottaminen tee argumentista parempaa. Ylipäätään keskustelun siirtyminen ääripäiden välillä tapahtuvaksi heikentää mahdollisuuksia purkaa lukkiutuneita asetelmia ja löytää yhteistä näkemystä. Euroopankaan kannalta ei ole hyvä asia, jos maailmanpolitiikassa keskustelua käydään entistä enemmän ääripäitä edustavien välillä.

Turun Eurooppa-foorumin merkitys on siinä, että se haluaa edistää keskustelua tavallisten kansalaisten, asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden välillä. Kun nämä kolme tahoa sekä kuuntelevat että kuulevat toisiaan, yksi tärkeä askel polarisoitumiskierteen katkaisussa on otettu. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus tuoda näkemyksensä päättäjien tietoon, mutta samalla kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada luotettavaa, faktapohjaista tietoa oman mielipiteen muodostamisen tueksi. Mutta myös päätöksentekijöiden tulisi nykyistä rohkeammin tukeutua tutkittuun tietoon, vaikka se ei ehkä aina vastaakaan heidän näkemyksiään asioiden tilasta. Mutta myös tutkijoiden ja asiantuntijoiden on hyvä tiedostaa vastuunsa yhteiskunnallisen keskustelun “unilukkareina” ja aktiivisina kanssakeskustelijoina.

Euroopan integraation leimaaminen eliitin projektiksi on osaltaan vahvistanut populistien agendaa, jossa keskeistä on kiilan iskeminen “kansan” ja “eliitin” väliin. Näin luoto vaikutelma integraatiosta kansan tahdon vastaisena – tai ainakin siitä poikkeavana – projektina on osaltaan heikentänyt luottamusta EU:iin, mutta myös Eurooppa-politiikasta vastaaviin päättäjiin. Tutkimustieto integraation saavutuksista ei myöskään näytä tavoittavan tavallisia kansalaisia, vaan jää liian usein tutkijoiden välisten keskustelujen piiriin. Tällaisessa asetelmassa kansan edustajat eivät aivan syyttä suotta koe jäävänsä Eurooppa-politiikan sivustaseuraajiksi.

Turun Eurooppa-foorumi tekisi ainakin kansalliselle Eurooppa-keskustelullemme ison palveluksen, jos se onnistuisi vakiinnuttamaan paikkansa juuri edellä mainittujen kolmen tahon – päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten – kohtaamispaikkana, jossa jokaisella on velvollisuus kuunnella myös muita osapuolia. Vasta silloin luodaan aitoja kohtaamisia ja aitoa vuorovaikutusta, jonka kautta osaltaan toteutetaan myös EU:n mottoa “moninaisuudessaan yhtenäinen”.


Dosentti Kimmo Elo on Schuman-seuran puheenjohtaja ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkija.

Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.